Ilmoitin Lyylin ja Pepin extemporeana möllitokoihin. Lyyli oli nakki-luokassa jossa liikkeen lopussa sai palkata koiran ja Peppi AVO-luokassa ja kokeenomaisesti ja kokeenomainen arvostelu. Mölli-tokossa oli nakki-luokka, ALO-luokka ja AVO-luokka.

Mun piti Lyylin kanssa tehdä möllitavalla ja katsoa miten Lyyli pystyy toimimaan kun ei ole koskaan tällaisessa "virallisen tuntuisessa" ollut mukana - eikä ole koskaan kokeenomaisesti tehnyt kokonaisia liikesarjoja eikä varsinkaan yhteen putkeen. Jussin kanssa joskus teki talvella pari kertaa pitkän seuruun ja kotona joskus opettanut pieninä osasina joitain juttuja. Jotenkin sitten teinkin koko session kokeenomaisesti. Olin reissussa monta päivää ja en ehtinyt treenata kumpaakaan, muuta kuin perjantaina vain pikaisesti. Lyylille tein pari kertaa liikkeestä seisomisen - paluuta koiran viereen = tätähän en ole sille tehnyt lainkaan:).Parin toiston jälkeen se alko pysymään paikallaan kun kävelin sitä kohti eikä kääntynyt ja rynninyt taskuille hakee namia. Vain pari estehyppyä että osaa seistä sen takana. Samoin Pepille muistutus vain pari kertaa hyppyä - että osaa hypätä myös takaisin. Eli ihan pystymettästä mentiin - mutta kivaa oli.

Tunnelma paikan päällä oli tosi mukava! Ja muakaan ei jännittänyt oikeastaan paljon mitään - menin opettelemaan olemaan ite jännittämättä ja onnistuinkin siinä loistavasti. Lyylin pidin koko ajan vapaana, niin kehän mentäessä kuin sieltä tultaessakin. Aivan mahtava koiruus, kun vain vähän viittisin sen kanssa enemmän tehdä.

Ja tällainen oli tulos:

HHruusut-normal.jpg

Lyyli voitti Nakki-luokan  ja Peppi voitti AVO-luokan. Palkintona saimme ihanat ruusut ja nauhalliset kipot joissa oli koirille hyviä herkkutikkuja. Huom: nauhojen väri, ihan mun värit:)

Tarkoitus ei tosiaan ollut mitenkään kilpailla, vaan halusin poistaa oman jännittämiseni. Tässä Lyylin tulos:

Luoksepäästävyys 10, (ei olla tätäkään harjoiteltu kentällä, ei hyppinyt syliin vaan oli kuin vanha konkari - taisi olla Lyylille ihan uusi juttu ja oli ihmeissään että mitäs nyt tapahtuu:), jälkikokeessa yleensä nousee seisomaan tuomarin lähestyessä ja saattaa yrittää pussata tuomaria)

Paikallaolo 10, (koirat jätettiin lyhyemmälle matkalle kuin oikeassa kokeessa, Lyyli ihmetteli, että miksi olen niin lähellä ja katteli mua silmät pyöreenä ihan ihmeissään - toiset koirat sitä ei haitannut)

Seuraaminen kytkettynä 10 (siis upea suoritus, en olisi uskonut että Lyyli tekee sen kokeenomaisesti)

Seuraaminen taluttimetta 9 (pikkasen vire laski)

Liikkeestä maahan 8 (annoin kaksi maahan-käskyä, jäi ekalla seisomaan kun sitä viimeksi sille opetin, hyvä kontakti)

Luoksetulo 10 (nopea laukka)

Liikkeestä seiso 8 (pysähty napakasti, ennakoi liikkurin käskystä perusasentoon josta pisteiden menetys, meitähän ei ole kukaan aikaisemmin käskytellyt vieressä - mettässä kun ollaan:)

Hyppy 9 (Katsoi liikkuria joka sanoi "käsky" - liikkuri oli n. 2m päässä koiran vieressä -, annoin varmuuden vuoksi "Lyyli hyppy" ja siitä pistepois, sain kommentin että hienosti varmistin että koira oli kuulolla:)

Kokonaisvaikutus 10

Yhteensä 186p ja 1. sija

Pari kuvaa videolta - siksi ovat niin huonoja. Videota en laita näkyviin, koska siellä näkyy muitakin koirakoita ohjaajineen ja en ole kysellyt lupaa saako näkyä.

13101301%20005_0001-normal.jpg

13101302%20002_0001-normal.jpg

13101302%20008_0007-normal.jpg

Sitten Pepin suoritus:

Paikallamakuu 0 -30p (halusin tehdä Pepille paikallamakuun turvallisen tuntuiseksi ja otin siitä tarkoituksella nollan - enhän tullut kilpailemaan vaan muista syistä.. Yksi rivissä ollut koira vinkui äänekkäästi ja omalla rauhallisella olemuksellani viestitin Pepille, että vinkuva koira ei tarkoita että se sieltä hyökkää niskaan.)

Seuraaminen 10 (todella hienoa kontaktia)

Liikkeestä maahan 9,5 ( laskeutui maahan vähän vinoon ja perusasento oli hiukan vino)

Luoksetulo 9,5 (laukkasi ensin ja pysähdyksen jälkeen ravasi luokse)

Liikkeestä seiso 8 (lähti napakasti mukaan, kehän vieressä vähän matkan päässä oli yksi koirakko metsän laitamilla jonka ohjaaja riisui takkia ja laittoi liiviä päälle ja koira kiehnäs siinä vieressä iloisesti, Pepin katse herpaantui "tuleeko metsästä joku" ja annoin toisen seuraa-käskyn - ja Peppi katsoi heti takaisin skarrpina. Näitä häiriöitä ei olla tehty sitten viime kokee joka taisi olla yli neljä vuotta sitten. Pysähtyi napakasti ja pysyi kun menin ohi ja palasin viereen)

Nouto 9 (ravas, olisi pitänyt laukata - Pepin tuntien se osaa ravata tämän vieläkin reippaammin)

Kaukot 9 (ekaan istumiseen kaksi käskyä, jäi vähän huonoon asentoon maahan jättäessäni)

Hyppy 10 (todella ryhdikäs hyppy, takajalkojen asento hyvin koottu yhtäaikaa, ei peitsillä esteen yli - Hienoa!)

Kokonaisvaikutus 10

Yhteensä 158,5 p 1. sija,  josta oli siis -30p vähennys paikallolosta

Pari kuvaa Pepin videolta:

13101402%20002_0002-normal.jpg

Tulin kehään seuraamisella ja kaikki liikkeen väliset siirtymiset myöskin seuraamisella - hienoa Peppi, tästä se alkaa.....

13101402%20003_0003-normal.jpg

13101403%20004_00014-normal.jpg

... ja näihin onnen kyyneleihin se päättyi:)

_MG_9640-normal.jpg

_MG_9648-normal.jpg

Henkilöt jotka tietävät Pepin ja minun yhteisen historian eivät varmaankaan ihmettele näitä onnen kyyneleitä. Olin erittäin iloinen Lyylin suorituksesta, mutta "viimeinen pisara" oli Pepin suoritus - kyyneet virtasivat ihan solkenaan tuloksen kuultuani. Vieläkin silmäkulma kostuu kun tätä kirjoitan. Kolme vuotta sitten kävi mielessä että joudunko sen päästämään koirien taivaaseen ja pari vuotta sitten pelättiin selviytyykö se leikkauksesta - se kun ei ollut itsestään selvyys ja toipuminen veikin sitten vuoden päivät. Ja nyt sain kokea taällaisen onnistumisen tunteen. Olkookin vain möllitoko joka arvosteltiin kokeenomaisesti, mutta meille tämä oli todella merkittävä kokemus - niin koiralle kuin ohajaajallekin - molemmat osasi olla rentoja. Meidän ihana Peppi!

Kevättalvella oltiin muutaman koirakon kanssa yhteistreeneissä ja siellä koirakot menikin ihan mukavasti. Vahinko vain etten ole ehtinyt kesän jälkeen vetämään yhteistreeniä. Joten kiitos Villelle joka silloin käskytteli Pepin treenejä. Olen omista leoistani huomannut sen seikan, että jos pidät pidemmän paussin niin saat aloittaa opetuksen uudestaan. Jonkun verran menee aikaa kun vanhoja asioita "kaivellaan aivonystyröistä" nimenomaan sitä pilkunviilausta. Pepillä se onnistuu nopeasti, mutta Lyylin kanssa saa aloittaa melkein alusta. Tuli tässä mieleen tätä kirjoittaessani - kun Netta oli 10vuotias ja viimeksi olin tehnyt tunnaria sen kanssa 5-vuotiaana niin ei tämä viiden vuoden paussi haitannut sitä yhtään. Kerran nimittäin tein ihan extemporeana tunnarin sen kanssa ja sehän teki sen kuin vanha tekijä. Mutta Netta olikin Netta!